KKA

Keskeiset muutokset

Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) vuosina 2005-11 käyttämään auditointimenetelmään verrattuna vuosien 2011-17 menetelmässä on viisi keskeistä muutosta, jotka tuodaan tässä lyhyesti esille.

 

Itsearviointi

Korkeakoulun suorittama itsearviointi on selkeästi keskeisemmässä roolissa kuin vuosina 2005-11. Korkeakoulu laatii itsearviointiraportin laatujärjestelmänsä toimivuudesta auditointikäsikirjan liitteessä 3 esitetyn ohjeistuksen mukaan. Korkeakoulu valitsee itse tavan, jolla se toteuttaa itsearvioinnin ja tuottaa raportin. Korkeakoululta pyydetään raportissa mahdollisimman reflektoivaa itsearviointia, kehittämiskohteiden tunnistamista ja konkreettista kuvausta laatutyön käytänteistä. Raportin tulee painottua enemmän arviointi- kuin kuvausosuuteen.

 

Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt

Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinta nousee vuosien 2011-17 menetelmässä entistä keskeisempään asemaan, kun sitä tarkastellaan sekä yleisellä tasolla että kolmen koulutusohjelman tai vastaavan tutkintoon johtavan kokonaisuuden kautta. Korkeakoulut valitsevat itse näistä kaksi. Korkeakoulun tulee perustella valinnat ja arvioida valittujen näyttöjen laadunhallinnan edustavuutta suhteessa muuhun tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Auditointiryhmä valitsee kolmannen arvioitavan koulutusohjelman tai vastaavan tutkintoon johtavan kokonaisuuden viimeistään kuukautta ennen auditointivierailua.

 

Valinnainen auditointikohde

Korkeakoulu valitsee vapaavalintaiseksi auditointikohteeksi strategiansa tai profiloitumisensa kannalta keskeisen toiminnon, jonka laadunhallintaa se haluaa erityisesti kehittää. Toiminto voi myös läpäistä korkeakoulun perustehtävät (mm. kansainvälistyminen, kestävä kehitys, henkilöstön ja opiskelijoiden asema ja hyvinvointi, elinikäinen oppiminen). Valinta tulee perustella auditointisopimuksen yhteydessä. Valinnaista auditointikohdetta ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa, mutta se mainitaan laatuleimaan liittyvässä auditointitodistuksessa.

 

Auditointikohteet ja kriteeristö

Auditointikohteiden määrä on laskenut seitsemästä kuuteen, alakohteet mukaanluettuna kahdestatoista yhdeksään. Kriteeristön läpinäkyvyyteen ja ymmärrettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota tavalla, joka tukee kytkentää korkeakoulun strategiseen johtamiseen. Kohteet on määritelty auditointikäsikirjan liitteessä 1.

 

Laatuleima

Läpäistyään auditoinnin korkeakoulu saa laatuleiman ja korkeakoulu lisätään KKA:n verkkosivuilla ylläpidettävään auditoitujen korkeakoulujen rekisteriin. Laatuleima on voimassa kuusi vuotta arviointineuvoston auditointipäätöstä koskevasta kokouksesta. Laatuleimaan liittyvään auditointitodistukseen sisältyy maininta siitä, toteuttiko auditoinnin kotimainen vai kansainvälinen auditointiryhmä ja tiivistelmä auditoinnin keskeisistä tuloksista sekä maininta valinnaisesta auditointikohteesta.



Yhteystiedot

Korkeakoulujen arviointineuvosto
PL 133 (Meritullinkatu 1), 00171 HELSINKI
finheec@minedu.fi
etunimi.sukunimi@minedu.fi
+358 (0)2953 30072
+358 (0)9 1607 7602
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä - Design by Kaipuu