Auditoinnin kohteet ja kriteeristö

Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan seuraavien auditointikohteiden avulla:

 

1. Korkeakoulun laatupolitiikka

 

2. Strateginen johtaminen ja toiminnanohjaus

 

3. Laatujärjestelmän kehittäminen

 

4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta

a) Tutkintotavoitteinen koulutus (sisältäen ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin koulutuksen)

b) Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta

c) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö (ml. yhteiskuntavastuu, täydennyskoulutus, avoin yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetus sekä maksupalvelukoulutus)

d) Valinnainen auditointikohde

 

5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt: koulutusohjelmat tai vastaavat tutkintoon johtavat kokonaisuudet

 

6. Laatujärjestelmän kokonaisuus.

 

Valinnainen auditointikohde

Korkeakoulu valitsee vapaavalintaiseksi auditointikohteeksi 4 d strategiansa tai profiloitumisensa kannalta keskeisen toiminnon, jonka laadunhallintaa haluaa erityisesti kehittää. Toiminto voi myös läpäistä korkeakoulun perustehtävät (mm. kansainvälistyminen, kestävä kehitys, henkilöstön ja opiskelijoiden asema ja hyvinvointi, elinikäinen oppiminen). Valinta tulee perustella auditointisopimuksen

yhteydessä. Valinnaista auditointikohdetta ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa, mutta se mainitaan laatuleimaan liittyvässä auditointitodistuksessa.

 

Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt

Auditointikohteessa 4 a tarkastellaan tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallintaa yleisellä tasolla. Auditointikohteessa 5 puolestaan tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöinä pääsääntöisesti kolmea koulutusohjelmaa tai vastaavaa tutkintoon johtavaa kokonaisuutta.

Korkeakoulut valitsevat itse näistä kaksi.

 

Ammattikorkeakoulut valitsevat toiseksi näytöksi yhden ammattikorkeakoulututkintoon johtavan ja toiseksi yhden ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan ohjelman.

 

Yliopistot valitsevat yhden perustutkintoon johtavan kokonaisuuden, joka sisältää sekä kandidaatin- että maisterintutkintoon johtavan koulutuksen, ja yhden tohtorintutkintoon johtavan kokonaisuuden.

 

Korkeakoulun tulee perustella valinnat ja arvioida valittujen näyttöjen laadunhallinnan edustavuutta suhteessa muuhun tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

 

Auditointiryhmä valitsee korkeakoulun toimittaman perusaineiston perusteella vielä kolmannen arvioitavan koulutusohjelman tai vastaavan tutkintoon johtavan kokonaisuuden.

 

Sen lisäksi, että näytöt arvioidaan omana auditointikohteenaan, ne täydentävät tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunhallinnan arviointia tuomalla yksityiskohtaista tietoa koulutusohjelmatasolta.

 

Kriteeristö

Kriteeristö on skaalattu neljä eri kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle: puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt laadunhallinta. Kaikkien auditointikohteiden laadunhallinnan kehitysvaihe määritellään erikseen, myös alakohteiden 4 a–d. Lisäksi kunkin tutkintotavoitteisen koulutuksen näytön laadunhallinnan kehitysvaihe määritellään erikseen.

 

Auditoinnin läpäiseminen:

 

Auditointiryhmä voi esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle auditoinnin läpäisemistä, mikäli mikään auditointikohteista ei ole tasolla puuttuva ja laatujärjestelmän kokonaisuus (auditointikohde 6) on vähintään tasolla kehittyvä.

 

Laatujärjestelmä on kehittyvässä vaiheessa, kun siitä löytyy seuraavia piirteitä:

laadunhallinnan menettelytavat muodostavat toimivan järjestelmän

järjestelmä kattaa keskeisiltä osin korkeakoulun perustehtävät ja tukee tarkoituksenmukaisella tavalla toiminnan kehittämistä

järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on näyttöä

toiminnan kehittäminen pohjautuu olemassa olevaan laatukulttuuriin.

 

Korkeakoulujen arviointineuvosto tekee päätöksen auditoinnin tuloksesta pääsihteerin esityksestä. Neuvoston ja pääsihteerin tehtävä on varmistaa auditointipäätösten tasapuolisuus ja tasalaatuisuus. Neuvosto noudattaa päätöstä valmisteltaessa ja tehtäessä hallintolain säädöksiä neuvoston jäsenten ja sihteeristön esteellisyydestä, mikä osaltaan tukee päätösten uskottavuutta ja objektiivisuutta.